Eaa2012.fi ei ole enää saatavilla täällä. Kokeile sijaan e-a-a.org.

Mielenkiinto suomalaista arkeologiaa kohtaan on kasvussa

Suomalainen arkeologia ei ehkä ole maailmalla yhtä tunnettua kuin vaikkapa egyptiläinen, mutta myös kotimaassamme on tehty monia erittäin mielenkiintoisia arkeologisia löytöjä, sekä tuotu päivänvaloon erilaisia esihistoriaamme liittyviä mysteereitä. Kerromme muun muassa näistä aiheista tällä Suomen arkeologiaan syventyvällä sivustolla.

Suomalainen arkeologia on huippusuhdanteessa

Juuri nyt suomalaisen arkeologian parissa tapahtuu paljon, ja myös harrastelijat ovat osoittaneet aihetta kohtaan valtavaa kiinnostusta. Esimerkiksi metallinpaljastinten yleistyminen on vaikuttanut suosion kasvuun ja uusien arkeologisten löytöjen määrän räjähdysmäiseen lisääntymiseen.

Museovirasto pyrkii tarjoamaan alan harrastajille neuvoja, sekä tarjoamaan menettelyohjeita löytöjen varalle. Myös monet lait, kuten muinaismuistolaki sekä hautalaki, ohjaavat arkeologian harrastajien toimintaa. Alan harrastajat ovat tehneet merkittäviä löytöjä, joista on hyvänä esimerkkinä keskiajalta peräisin oleva miekkamiehen ruumis miekkoineen. Löydön teki alan harrastaja Mikko Mäkelä, ja löytö johti tarkempiin tutkimuksiin, jotka toivat runsaasti aiheeseen liittyvää lisätietoa.

Eräs suomalaisen arkeologian kuumimmista kysymyksistä liittyy alkuperäämme

Suomalaiset arkeologit ovat pyrkineet selvittämään erityisesti sitä, mistä suomalaiset alun perin Suomeen tulivat ja miten he matkan taittoivat. Arkeologia pyrkii vastaamaan tähän kysymykseen esimerkiksi selvittämällä, kuinka asutus on levinnyt, ja kuinka maankäyttö on Suomen alueella muotoutunut. Samalla pyritään ottamaan selvää siitä, kuinka erilaiset metallit saapuivat Suomeen. Myös rautakauden lopun asutuksen laajentuminen kiinnostaa suomalaisia arkeologeja aivan erityisen paljon, samoin kuin se, millaisia yhteyksiä suomalaisilla oli muihin alueisiin.

Eräs suomalaisen arkeologian läpimurroista mysteerien selvittämisessä on tieto siitä, että maanviljeleminen alkoikin Suomen alueella jopa 2 000 vuotta aikaisemmin kuin ennen oletettiin. Tämä läpimurto saavutettiin, kun yhdistettiin sekä arkeologian, että siitepölytutkimuksen tieto-taitoa. Ennen kyseistä läpimurtoa tutkijat uskoivat, että maanviljeleminen levisi maahamme Keski-Euroopasta, ja että tämä tapahtui noin 2900 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Nykytiedon mukaan tattarin viljelemisen katsotaan kuitenkin levinneen Suomeen Itä-Aasiasta jo noin vuonna 3000 eea. Tieto on merkittävä, ja muuttaa oleellisesti näkemystämme omasta menneisyydestämme.